Hanna Pakarinen – nuoruus, Idols ja puoliso

Kevät 2004. Hartwall Arenan lavalla seisoo 22-vuotias lappeenrantalainen, joka on juuri voittanut Suomen ensimmäisen Idols-kilpailun.

Hanna Pakarinen ei vielä tiedä, että hänen äänensä tulee soimaan tuhansilla keikkalavoilla, että hän edustaa Suomea Euroviisuissa ja että hän joutuu myös maksamaan kovan hinnan työuupumuksen muodossa.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2024, Hanna Pakarinen on edelleen osa suomalaista musiikkielämää – mutta aivan toisenlaisessa roolissa kuin nuorena Idols-voittajana.

Hän on muusikko, radiojuontaja, ääninäyttelijä, äiti ja kirjailija. Hänen tarinaansa mahtuu niin trukkikuskin arkea Lappeenrannassa kuin esiintymisiä sadoille miljoonille Euroviisujen finaalissa.

Hiljattain julkaistiin myös Hanna Pakarisen omaelämänkerta ”Elämä naurattaa”, josta on saatavilla sekä äänikirja että tavallinen tekstipainos.

Lue alta Musalehden kattava henkilökuva Pakarisesta.

Hanna Pakarinen testaili nuorena rajojaan

Lappeenrannassa vuonna 1981 syntynyt Hanna Helena Pakarinen vietti lapsuutensa tavallisessa perheessä kahden sisaruksen kanssa.

Vanhempien ero sekoitti arkea, ja teini-ikä toi tullessaan myrskyjä, joista nuori Hanna selvisi sitkeydellä.

Hän on myöhemmin kertonut avoimesti vaikeasta nuoruuden suhteesta, jossa poikaystävä yritti mustasukkaisuuksissaan kontrolloida hänen elämäänsä – jopa väkivallan uhalla.

Kokemus jätti jäljen, mutta samalla vahvisti nuoren naisen kykyä tunnistaa ja vältellä myrkyllisiä ihmissuhteita myöhemmin elämässä.

Koulunkäynti ei aina jaksanut kiinnostaa, mutta peruskoulun jälkeen Hanna päätyi Lappeenrannan ammattikouluun opiskelemaan prosessinhoitajaksi.

Opinnot johtivat monenlaisiin töihin: sahalle, vaneritehtaalle, puutavarakaupan trukkikuskiksi. Hän viihtyi työyhteisöissä ja teki töitä, jotka pitivät jalat maassa. Silti rinnalla eli koko ajan palava rakkaus musiikkiin.

Pakarinen lauloi jo nuorena paikallisissa rock-bändeissä ja kokeili erilaisia musiikkityylejä. Hänellä oli tarve esiintyä ja ilmaista itseään, vaikka ajatus ammattilaulajan urasta tuntui vielä kaukaiselta.

Samaan aikaan hän ehti testailla muitakin polkuja: 19-vuotiaana hän oli jopa SDP:n ehdokkaana kunnallisvaaleissa ja päätyi varavaltuutetuksi Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon.

Hanna Pakarinen Idols – tie tähtiin aukesi

Vuonna 2003 televisioon rantautui ilmiö, joka mullisti suomalaisen viihteen: Idols-laulukilpailu.

Yksi hakijoista oli Lappeenrannan trukkikuski, joka oli tottunut laulamaan bändeissä mutta ei ollut koskaan asettunut suuren yleisön eteen yksin. Hanna Pakarinen astui koelauluihin nahkatakissa ja päättäväinen katse silmissään – ja erottui heti muista.

Hänen voimakas äänensä ja rock-asenteensa tekivät vaikutuksen tuomareihin, ja tie kisassa aukesi aina finaaliin asti.

Tammikuussa 2004 Helsingin Hartwall Areenalla käytiin jännittävä kaksintaistelu Pakarisen ja Jani Wickholmin välillä.

Hanna lauloi Tina Turnerin “Simply the Best”, The Banglesin “Eternal Flame” sekä täysin uuden voittajakappaleen “Tulin voittamaan”.

Yleisöäänestyksessä Pakarinen keräsi yli 430 000 ääntä – lähes 60 prosenttia kaikista annetuista äänistä – ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen Idols-voittaja.

Voitto toi mukanaan 30 000 euron shekin ja levytyssopimuksen BMG:n kanssa, mutta ennen kaikkea sen, että koko Suomi oppi tuntemaan Lappeenrannan laulajan.

Debyyttisingle “Love Is Like a Song”, englanninkielinen versio voittobiisistä, nousi julkaisuviikollaan listojen kärkeen. Pian sen jälkeen ilmestynyt esikoisalbumi When I Become Me myi platinaa ja teki Pakarisesta hetkessä supertähden.

Se merkitsi samalla suurta elämänmuutosta: päivätyöt sahalla ja puutavarakaupassa jäivät taakse, ja nuori nainen hyppäsi suoraan parrasvaloihin.

Menestysvuodet ja Euroviisut 2007

Idols-voiton jälkeen Hanna Pakarisen ura lähti vauhtiin sellaisella rytinällä, ettei hänellä ollut aikaa pysähtyä hengähtämään.

Pakarinen kiersi Suomea ahkerasti, ja toinen albumi Stronger ilmestyi jo syksyllä 2005. Levy nousi heti listojen kakkossijalle ja myi kultaa.

Kolmannella albumilla Lovers (2007) Pakarinen astui ensi kertaa myös biisintekijän rooliin, ja levyn kappaleista nousi esiin voimakas balladi “Leave Me Alone”.

Keväällä 2007 Yleisradio valitsi Pakarisen Suomen Euroviisu-edustajaksi. Suomi oli edellisenä vuonna kokenut Lordin voiton myötä euroviisuhuumaa, ja odotukset olivat korkealla.

Hartwall Arenan lavalla Helsingin kotikisoissa Pakarinen lauloi mustaan nahkapukuun pukeutuneena ja dramaattisen lavashown keskellä. Kappale “Leave Me Alone” keräsi lopulta 53 pistettä ja sijoittui finaalissa sijalle 17.

Sijoitus jäi keskikastiin, mutta kokemus oli artistille ainutlaatuinen. Miljoonayleisö ympäri Eurooppaa näki ja kuuli suomalaisen Idols-voittajan.

Euroviisujen tuoma näkyvyys nosti myös Lovers-albumin myyntiä, ja samalla Pakarinen keikkaili kotimaassa hurjalla tahdilla – vuoden 2007 aikana hän teki noin 170 esiintymistä.

Euroviisuvuosi kiteyttää hyvin Pakarisen uran ensimmäisen huippukauden: hänestä oli tullut nopeasti kotimainen pop-rockin keulakuva, joka ei pelännyt astua suurimmillekaan areenoille.

Uusi suunta suomeksi ja burnout

Kun Idolsin jälkeinen huuma hiljalleen tasaantui, Hanna Pakarinen alkoi etsiä uusia tapoja ilmaista itseään.

Vuonna 2010 ilmestynyt Paperimiehen tytär oli hänen ensimmäinen suomenkielinen albuminsa – nimikappale viittasi hänen omiin juuriinsa paperityöläisen tyttärenä.

Mukana oli myös ronski, miehiä humoristisesti piikittelevä kappale “Miehet”. Englannin sijaan Pakarinen lauloi nyt omalla äidinkielellään, ja levyn tekstit syntyivät yhteistyössä Markus Koskisen kanssa.

2010-luvun alku oli kuitenkin artistille raskasta aikaa. Pakarinen oli tehnyt töitä tauotta Idols-voitosta lähtien, ja jatkuva keikkailu ja julkisuus alkoivat tuntua uuvuttavilta.

Syksyllä 2013 hänen kehonsa pysäytti: keikan jälkeen hän sai voimakkaan ahdistuskohtauksen, sydän hakkasi holtittomasti, eikä olo mennyt ohi. Lääkärissä selvisi, että kyse oli työuupumuksesta.

Diagnoosi merkitsi taukoa uralle. Pakarinen perui keikkoja ja hakeutui terapiaan. Hän on myöhemmin kertonut, että tilanne tuntui silloin epäonnistumiselta – siltä, että hän oli pettänyt yleisönsä ja yhteistyökumppaninsa.

Käytännössä kyse oli kuitenkin selviytymisestä: ilman pysähdystä keho ei olisi enää jaksanut.

Kun voimat vähitellen palasivat, Pakarinen alkoi esiintyä pienimuotoisemmin. Hän teki akustisia keikkoja duona kitaristin kanssa ja huomasi, että paineettomampi esiintyminen oli jopa vapauttavaa.

Vähitellen laulaminen alkoi taas tuntua siltä, miltä sen pitikin – ilolta, ei taakalta.

Hanna Pakarinen puoliso on myös muusikko

Idols-voittovuoden pyörteissä Hanna Pakarinen tapasi miehen, josta tuli hänen pitkäaikainen kumppaninsa.

Muusikko Risto Niinikoski astui mukaan Hannan elämään jo 2000-luvun alkupuolella, ja suhde kesti yli kymmenen vuotta ennen kuin pari päätti virallistaa liittonsa.

Syyskuussa 2017 he menivät naimisiin, ja häät järjestettiin läheisten kesken ilman suurta julkisuutta.

Vuotta myöhemmin perheonni täydentyi, kun Pakarinen ja Niinikoski saivat esikoispoikansa. Hanna oli tuolloin 37-vuotias ja otti ensimmäistä kertaa urallaan kunnolla aikaa perheelle.

Äitiys toi arkeen uudenlaista rytmiä, ja laulaja on kertonut lasten tuoneen hänen elämäänsä syvyyttä, joka näkyy myös hänen tulkinnoissaan.

Perhe asuu Helsingissä, ja arkea täydentää myös mopsi-nimeltä Siiri. Pakarinen on pitänyt yksityiselämänsä poissa otsikoista, eikä hänen liittoonsa ole liittynyt julkisia kohuja.

Päinvastoin – hänet tunnetaan artistina, joka on onnistunut säilyttämään tavallisuuden ja jalat maassa -asenteen julkisuudesta huolimatta.

Taloudellisesti hän on kertonut tehneensä fiksuja ratkaisuja: ensimmäisten menestysvuosien tuloilla hän hankki asunnon Helsingin Hakaniemestä ja myöhemmin isomman kodin Töölöstä.

Media ja uudet aluevaltaukset

Kun levyjen julkaisu ja keikkatahti hidastuivat, Hanna Pakarinen löysi itsensä uusista rooleista.

Hänen tunnistettava, lämmin ja rouhea äänensä sopi radioon, ja vuonna 2006 hän voitti Radio Novan järjestämän Juontaa tähtien kanssa -kilpailun.

Palkintona oli oma radio-ohjelma, ja siitä alkoi ura, joka jatkui vuosia eri kanavilla. Pakarinen on juontanut muun muassa Radio Aallon kesäohjelmaa, The Voicen Kesäaamua, Yle Radio Suomen musiikkiohjelmia sekä kaupallisella puolella Radio Suomipopin ja Aito Iskelmän lähetyksiä.

Hän on kertonut pitävänsä erityisesti suorista lähetyksistä, joissa ei voi piiloutua – sama energia, joka kantaa lavalla, toimii myös studiossa.

Televisiossa Pakarinen on nähty monissa viihdeohjelmissa. Hän luotsasi Lappeenrannan kuoroa Kuorosota-ohjelmassa, esiintyi SuomiLOVE:n Lovebandin riveissä ja kilpaili Tähdet, tähdet -sarjassa, jossa hän ylsi finaaliin ja sijoittui kolmanneksi.

Syksyllä 2023 hän valloitti jälleen uuden yleisön Masked Singer Suomi -ohjelmassa, jossa hän esiintyi salaperäisen Maajussi-hahmon takana ja eteni finaaliin saakka.

Ääninäyttelijänä Pakarinen on tehnyt merkittävän uran, josta moni kuulija ei ehkä edes tiedä hänen olevan äänen takana.

Hän on ollut Disney-elokuvan Raya ja viimeinen lohikäärme lohikäärme Sisu, Lightyear-elokuvassa Buzz Lightyearin seikkailutoveri sekä uusimman Pienen merenneidon suomalaisessa versiossa lokki Loiske.

Lisäksi hänen äänensä on tuttu Lego 2 -elokuvan kuningattarena ja Lemmikkien salainen elämä 2 -animaation Daisy-koirana. Myös äänikirjoissa hänen tulkintansa ovat keränneet kiitosta – esimerkiksi Dolly Partonin romaanin suomenkielisen version lukijana Pakarinen on saanut kehuja elävyydestään.

Näiden aluevaltausten ansiosta Pakarinen on pysynyt näkyvillä ja kuuluvilla silloinkin, kun oma musiikkituotanto on ollut tauolla.

Moni artisti katoaa julkisuudesta, kun levytysura hiipuu, mutta Hanna on löytänyt tavan uudistua ja pysyä kiinnostavana monella rintamalla.

Hanna Pakarinen kappaleet – vanhat ja uudet

Kun suomalaiset äänestivät Hanna Pakarisen Idols-voittajaksi vuonna 2004, ensimmäinen single “Love Is Like a Song” nousi nopeasti listojen kärkeen.

Sen jälkeen ilmestynyt esikoisalbumi When I Become Me myi platinaa ja toi Pakariselle paikan Suomen popin eturivissä.

Vuosien varrella hänen uransa kappaleisiin on mahtunut niin englanninkielisiä voimaballadeja kuin suomenkielisiä tarinoita, joissa kuuluu hänen omien juurtensa kaiku.

2000-luvun puolivälin tunnetuimpia kappaleita ovat “Stronger Without You” ja euroviisubiisi “Leave Me Alone”, jolla hän edusti Suomea vuonna 2007.

Kappale jäi euroviisuissa sijalle 17, mutta kotimaisissa levytilastoissa se nousi nopeasti hitiksi ja teki Pakarisesta yhden aikansa tunnetuimmista suomalaisista pop-rock-laulajista.

Suomeksi laulaminen toi hänen tuotantoonsa uudenlaista voimaa. Paperimiehen tytär (2010) oli henkilökohtainen, jopa tunnustuksellinen levy, ja sen kappale “Miehet” nousi radiolistoille terävällä huumorillaan.

Myöhemmin ilmestyneet suomenkieliset levyt, kuten Olipa kerran elämä (2013), sisälsivät kappaleita kuten “Sydän tuli vastaan” ja “Jokapäiväinen”, jotka vahvistivat hänen paikkaansa kotimaisen iskelmärockin ja popin välimaastossa.

Tauon jälkeen 2020-luvulla Pakarinen palasi julkaisemaan uutta musiikkia. “Sun aika tulee vielä” (2021) oli hänen ensimmäinen uusi singlensä kahdeksaan vuoteen.

Sitä seurasi “Vuoretkin murtuu” (2022), joka toi takaisin tuttua voimaballadin paatosta, sekä valoisampi “Elämä on elämää” (2023). Näissä kappaleissa kuuluu artistin uusi vaihe: elämäkokemus, joka tekee lauluista entistä uskottavampia ja syvempiä.

Hanna Pakarinen Vain elämää -ohjelmassa

Syksyllä 2024 Hanna Pakarinen palasi suuren yleisön tietoisuuteen televisioruudussa, kun hän osallistui Vain elämää -sarjan 15. tuotantokaudelle.

Ohjelma oli luonteva paikka artistille, jonka uraan mahtuu sekä ikivihreitä hittejä että vähemmän tunnettuja mutta rakastettuja kappaleita.

Vain elämää toi esiin Pakarisen monipuolisuuden. Hän esitti muiden artisteiden kappaleita omalla voimakkaalla tyylillään, mutta pääsi myös kuulemaan omia laulujaan uudessa valossa, kun kollegat tarttuivat hänen tuotantoonsa.

Yksi ohjelman puhutuimmista hetkistä oli, kun Pakarinen ja Stig versioivat Popedan railakkaan kappaleen “Repe ja Lissu”.

Hannasta löytyi yllättävää rosoisuutta ja rock-asennetta, joka sai monet muistamaan, miksi juuri hänen äänensä teki aikoinaan vaikutuksen Idolsissa.

Ohjelma tarjosi myös tilaisuuden pysähtyä uran äärelle. Kahdenkymmenen vuoden matka Idols-voittajasta äidiksi, kirjailijaksi ja jälleen uudistuneeksi artistiksi näyttäytyi katsojille kokonaisena tarinana.

Moni huomasi, että Pakarinen ei ole kadonnut minnekään – hän on vain muuntunut ja kasvanut ajan mukana.

Elämä naurattaa – artisti joka uudistui

Kun Hanna Pakarinen julkaisi keväällä 2024 Storytelissä suursuosioon nousseen omaelämäkertansa Elämä naurattaa, sen otsikko osui ytimeen.

Kirja kertoi paitsi hänen huumorintajustaan myös tavasta suhtautua elämään: vaikeudet eivät ole kadonneet, mutta niiden kanssa on opittu elämään.

Pakarisen uraan mahtuu kaikki: trukkikuskin työvuoroja Lappeenrannassa, kymmenien tuhansien edessä koettuja areenakeikkoja, Euroviisujen paineita, työuupumuksen varjot ja uuden alun perhe-elämässä.

Hän on ollut esillä valtakunnan suurimmissa viihdeohjelmissa, mutta myös vetäytynyt hiljaisuuteen, kun oma jaksaminen sitä vaati. Kaiken keskellä hän on onnistunut säilyttämään sen, mikä monelta katoaa: tavallisuuden, aitouden ja kyvyn nauraa itselleen.

Neljänkympin kynnyksellä Pakarinen on artisti, joka seisoo vakaalla maaperällä. Hän on äiti, puoliso ja muusikko, jonka ääni kantaa yhä. Uudet kappaleet, elämäkerta ja Vain elämää -kausi ovat osoittaneet, että yleisö kaipaa edelleen hänen tarinaansa ja tulkintojaan.