Irina Björklund – näyttelijä, laulaja ja paljon muuta

Irina Björklund on yksi Suomen monipuolisimmista taiteilijoista: näyttelijä, laulaja ja kirjailija, joka on rakentanut uransa kolmella mantereella ja viidellä kielellä.

Ruotsissa vuonna 1973 syntynyt Björklund kasvoi kulttuurien risteyksessä ja se näkyy kaikessa hänen tekemisessään. Hän ei ole koskaan ollut vain yhtä asiaa.

Irina Björklund: elokuvat ja TV-ohjelmat

Björklundin läpimurto tapahtui vuonna 1999, kun ohjaaja Olli Saarela valitsi hänet talvisodan kulisseihin sijoittuvan sotaelokuvan Rukajärven tie pääosaan. Rooli toi välittömän tunnustuksen.

Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2001, Björklund voitti Jussi-palkinnon parhaasta naispääosasta elokuvassa Minä ja Morrison, jossa hän näytteli Milla-nimistä hahmoa Samuli Edelmannin rinnalla.

Elokuva käsitteli rakkautta, riippuvuutta ja itsepetosta, ja Björklundin tulkinta sai ylistystä sen monitasoisuudesta.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen hän tähditti myös rohkeutta vaatineen nuorisoelokuvan Levottomat (2000), joka aiheutti aikanaan kohua.

Björklund itse on sanonut, että elokuvan jälkimainingit saivat hänet vierastamaan julkisuutta moneksi vuodeksi.

Kansainvälinen läpimurto tuli syyskuussa 2010, kun hän näytteli Anton Corbijnin ohjaamassa Hollywood-tuotannossa ”The American” George Clooneyn rinnalla.

Björklund esitti Clooneyn hahmon rakastajatarta Ingridia. Suomalaisessa mediassa uutinen herätti laajaa huomiota.

Uransa tärkeimmäksi rooliksi Björklund on itse nimennyt Ann-Mari Sundellin Ylen kymmenjaksoisessa draamasarjassa Rauhantekijä (2020). Sarjassa hän esitti kokenutta suomalaista rauhanneuvottelijaa, jonka tehtäväksi tulee neuvotella sopimus Turkin ja kurdien väliseen konfliktiin.

Roolia varten Björklund valmistautui poikkeuksellisella tavalla: hän pidättäytyi alkoholista kokonaisen vuoden ja juoksi itsensä maratonkuntoon. Sarjaa esitettiin Pohjoismaiden lisäksi myös laajemmin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Muita merkittäviä rooleja ovat muun muassa Vieraalla maalla, Harjunpää ja pahan pappi sekä Ikitie.

Nuoruus, vanhemmat ja tie näyttelijäksi

Björklund syntyi 7. helmikuuta 1973 Danderydissä, Tukholman läänissä Ruotsissa. Irina Björklundin ikä on siis kirjoitushetkellä 53 vuotta.

Perhe muutti pian Suomeen, mutta lapsuus oli liikkeessä: vanhempien töiden mukana perhe asui useaan otteeseen myös Ranskassa. Ensimmäisellä kerralla Björklund oli neljävuotias, kun muutto Ranskaan tapahtui.

Luonto kulkee vahvana koko hänen elämänkaarensa läpi. Lapsuuden parhaat muistot liittyvät Suomen saaristoon: sienten ja marjojen poimintaan, lintujen muuttopuuhiin ja ahvenen nykäisyyn ongenvavassa. Björklund on myöhemmin kertonut tunteneensa pienestä pitäen olevansa osa luontoa.

Taiteen pariin hän suuntautui varhain. Björklund tanssi Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa viiden vuoden ajan. Hän ei kuitenkaan valmistunut sieltä, sillä Svenska Teatern tarjosi hänelle ammattiroolin ennen opintojen päättymistä.

Björklund opiskeli myös Teatterikorkeakoulussa vuosina 1993–1996, mutta jätti jälleen opinnot kesken kun työ kutsui.

Hän puhuu sujuvasti suomea, ruotsia, ranskaa ja englantia sekä jonkin verran venäjää ja espanjaa. Kielitaito on avannut ovia, jotka muuten olisivat pysyneet kiinni.

Peter Franzén ja perhe-elämä

Björklund on naimisissa näyttelijä ja kirjailija Peter Franzénin kanssa. Pariskunta on yksi suomalaisen kulttuurikentän tunnetuimmista pareista.

He muuttivat yhdessä Los Angelesiin vuonna 1999 voitettuaan Green Card -luvan Yhdysvaltoihin arpajaisissa, mikä Björklund on itse kuvaillut uskomattomaksi onnenpotku.

Los Angelesissa he asuivat vuoteen 2013, jolloin perhe teki suunnanmuutoksen ja muutti maaseudulle Etelä-Ranskaan. Björklundilla ja Franzénilla on yhteinen poika, joka syntyi syyskuussa 2007.

Perheessä priorisoitaan luonnonläheistä elämää. Björklund hoitaa maatilaa ja paimentaa vuohia. Ympäristöarvot näkyvät konkreettisina tekoina: arjen valinnoissa, levyjen julkaisemisessa kierrätettynä vinyylinä ja luonnonsuojeluun ohjatuissa tuotoissa.

Elämä ulkomailla

Björklundin suhde Ranskaan on syvä. Maa on kulkenut hänen mukanaan lapsuudesta saakka, ja nyt se on hänen kotinsa. Etelä-Ranskan maatila antaa vastapainon näyttelijäntyön intensiivisyydelle, ja Björklund on kertonut viihtyvänsä siellä aidosti, ei vain vierailevansa.

Ranska on myös tunnustanut hänen panoksensa virallisesti. Ranskan kulttuuriministeriö nimitti Björklundin vuonna 2016 ritariksi Taiteen ja kirjallisuuden ritarikuntaan (Chevalier dans l’Ordre des Arts et des Lettres) hänen työstään suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin välisen sillan rakentamisessa.

Kunnianosoitus on merkittävä: samaan ritarikuntaan on kuulunut muun muassa Ingmar Bergman ja Roman Polanski.

Musiikissa ranskan kieli on Björklundille luonnollinen ilmaisuväline. Vuonna 2011 hän julkaisi ensimmäisen ranskankielisen albuminsa Chanson d’automne, joka nousi Suomen albumilistalla sijalle 21.

Vuonna 2014 julkaistu La vie est une fête ylsi jo sijalle 6 ja toi Emma-ehdokkuuden vuonna 2015. Albumin tuotti Marc Collin, joka tunnetaan Nouvelle Vague -yhtyeestä.

Björklundilla on harvinainen taito, joka yllättää monet: hän soittaa sahaa. Kiinnostus heräsi nuorena Ranskassa asuessa, kun hän näki Jean-Pierre Jeunetin elokuvan Delicatessen, jossa loppukohtauksessa soitetaan sahaa katolla.

Björklund päätti saman tien opetella taidon, ja saha on sittemmin kuulunut hänen keikkoihinsa vakituisesti.

Vuonna 2022 hän julkaisi esikoiskirjansa Haikuja ihmiskunnalle, joka sisälsi 12 kielelle käännetyt haikut ja jonka tuotoista puolet ohjattiin Luonnonperintösäätiön kautta Suomen luonnonmetsien suojeluun.

Lue myös artikkelimme Teemu Brunilasta.

Usein kysytyt kysymykset