Tekoälymusiikki halutaan merkitä

Soittolista pyörii taustalla tuntikausia, eikä moni vilkaise kertaakaan, kenen kappale on menossa. Siitä voisi päätellä, ettei tekijällä ole kuuntelijalle juuri väliä. Teoston, tanskalaisen Kodan ja norjalaisen TONOn teettämä Nordic Digital Music Survey 2026 antaa toisenlaisen kuvan. Suomalaisista 81 prosenttia haluaa, että ilman ihmisen luovaa panosta tuotettu tekoälymusiikki merkitään selkeästi, eikä yhtä kriittistä kantaa löytynyt mistään muusta Pohjoismaasta.

Tutkimusyhtiö YouGov toteutti kyselyn elokuussa 2026. Vastaajia oli eri Pohjoismaista yli 4 000, suomalaisia heistä tuhat, ja musiikin ohella kysyttiin myös TV:n ja elokuvien katselusta. Merkintä ei ollut ainoa toive. Kyselyn mukaan kolme neljästä pohjoismaalaisesta (74 %) haluaisi voida suodattaa tekoälymusiikin kokonaan pois suoratoistopalveluiden suosituksista ja soittolistoilta, ja Suomen luvut kulkevat samaa rataa. Tutkimuksen mukaan yli puolet (54 %) valitsisi mieluummin palvelun, jossa soi vain ihmisten tekemä musiikki. Lisähintaa siitä olisi kyselyn mukaan kuitenkin valmis maksamaan vain joka viides (21 %). Jos kotimainen musiikki tulee korviin lähinnä palvelun suosituksista ja valmiilta listoilta, kysymys ihmisestä tai tekoälystä kappaleen takana ei ole teoreettinen. Se koskee omaa kuuntelua suoraan.

Teosto edustaa musiikin tekijöitä, joten tulos on sille selvä viesti. Se painaa sitäkin enemmän, koska tekoäly on monelle jo arkea: sitä omassa elämässään tai työssään käyttävien pohjoismaalaisten osuus nousi kahdessa vuodessa 20 prosentista 66 prosenttiin. Musiikin kohdalla suhtautuminen on silti muuttunut hyvin kriittiseksi, toteaa Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä. ”Ihmisen tekemällä musiikilla on yhä arvoa”, hän sanoo. Kyntölä näkee tuloksessa vahvan mandaatin Teostolle ja muille tekijänoikeusjärjestöille: ihmisen luovan työn on pysyttävä arvostettuna myös tekoälyaikana. Entä tekijöiden oma musiikki? Suomalaisista 79 prosenttia katsoi kyselyssä, että tekijän pitää saada itse päättää, käytetäänkö hänen musiikkiaan tekoälypalveluiden koulutusdatana.

Elokuvissa tekijät näkyvät, musiikissa vasta nyt

Tekijätieto ei ole mikään musiikin erikoisuus. Elokuvissa säveltäjä ja muusikot luetellaan lopputeksteissä, ja musiikkia sävelletään myös peleihin. Myös verkossa pelattavien kasinopelien äänimaailmat ja tunnusmelodiat ovat tekijänoikeudella suojattua luovaa työtä: pelistudiot säveltävät tai lisensoivat ne samaan tapaan kuin elokuvatuotannot, ja niitä kuulee esimerkiksi Netbet-sivuston peleissä. Lopputekstejä peleissä ei kuitenkaan ole, joten pelaaja ei yleensä tiedä, onko melodian takana säveltäjä vai tekoäly. Musiikin suoratoistossa kuuntelija näkee vasta nyt, onko kappaleen takana ihminen vai tekoäly. Kaksi tunnettua palvelua on ratkaissut asian aivan eri tavoin.

Miten Deezer ja Spotify kertovat tekoälyn osuudesta?

Deezerissä tekoälykappaleita on tullut vauhdilla. Deezerin omien lukujen mukaan kesäkuussa 2026 niitä oli huippupäivinä yli puolet kaikista uusista latauksista. Ei siis ihme, että merkinnöistä puhutaan juuri nyt. Tunnistus hoituu palvelun omalla työkalulla, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2025, ja nykyään sen merkinnän näkee myös kuuntelija. Määrät ovat isoja: Deezerin mukaan työkalu merkitsi vuonna 2025 yli 13,4 miljoonaa tekoälykappaletta. Merkityt kappaleet eivät pääse algoritmisiin suosituksiin, eikä niitä oteta toimituksellisille soittolistoille. Toimiiko se? Heinäkuussa 2026 yhtiö kertoi, että tekoälymusiikin osuus kuuntelukerroista on näiden toimien ansiosta vain yhdestä kolmeen prosenttia.

Spotifyssa tieto kulkee toista reittiä. Yhtiö lähti syyskuussa 2025 tukemaan DDEX:n kautta kehitettyä alan standardia. Sen avulla tekoälyn käyttö kirjataan kappaleen tekijätietoihin, ja artisti tai oikeudenhaltija voi kertoa, missä kohdin tekoäly oli mukana, vaikkapa vain laulussa tai jälkituotannossa. Tieto tulee siis tekijäpuolelta: sovellus näyttää sen, minkä levy-yhtiöt ja jakelijat toimittavat. Ilmoituksia tulee jo paljon. Spotifyn vuonna 2026 julkaiseman päivityksen mukaan niitä saapuu kymmeniätuhansia päivässä artisteilta, jotka käyttävät tekoälyä työssään.

Merkintä vai suodatin?

Kyselyn kaksi toivetta saavat palveluilta erilaisen vastauksen. Selkeään tietoon tekoälyn käytöstä, jota 81 prosenttia suomalaisista toivoi, kumpikin palvelu tarjoaa jo jonkinlaisen ratkaisun: Deezer perustaa merkinnän omaan tunnistukseensa, Spotify tekijöiden ilmoituksiin. Pelkän korvan varassa eroa on vaikea kuulla. Deezerin marraskuussa 2025 teettämässä Ipsosin kyselyssä 97 prosenttia vastaajista ei sokkotestissä osannut erottaa tekoälyn tekemää musiikkia ihmisen tekemästä. Ilman merkintää kuuntelija jää useimmiten arvailemaan.

Suodattimen kanssa tilanne on mutkikkaampi. Lähimmäs sitä pääsee Deezerin karsinta, mutta se toimii automaattisesti, eli päätöksen tekee palvelu. Kyselyssä taas toivottiin nimenomaan mahdollisuutta suodattaa itse, toisin sanoen asetusta, jonka kuuntelija voi kytkeä päälle tai pois oman makunsa mukaan. Ero voi kuulostaa vähäiseltä. Käytännössä se ratkaisee, kuka omasta soittolistasta päättää. Sama ajatus on tuttu vastuullisesta pelaamisesta verkossa, jossa pelaaja asettaa raha- ja aikarajansa itse etukäteen.

Miten kappaleen alkuperän voi tarkistaa?

Ensimmäinen paikka on kappaleen tekijätiedot. Spotifyn mobiilisovelluksessa tekoälyä koskevat erittelyt näkyvät niissä, jos artisti on ilmoittanut ne levy-yhtiönsä tai jakelijansa kautta. Tyhjä kohta ei silti todista, että kappaleen teki ihminen: toinen palvelu näyttää vain sen, minkä se on tunnistanut, toinen vain sen, mikä on ilmoitettu. Spotify myöntää itsekin, että kaikki jakelijat eivät vielä tarjoa artisteille keinoa ilmoittaa tekoälyn käytöstä. Musalehti pohti aiemmin, kuinka monta viihdesovellusta puhelimeen oikeasti tarvitaan, ja musiikkipalvelua valitessa kannattaa nyt kysyä myös, kuinka avoimesti palvelu kertoo kappaleen alkuperästä. Nordic Digital Music Survey tehdään joka toinen vuosi. Tekijätiedot voi kuitenkin avata jo nyt, ennen kuin kappale päätyy omalle soittolistalle.